lauantai 18. elokuuta 2012

Sienimetsät kutsuvat

Olen ollut sienihullu pienestä pitäen. Lapsena metsissä kuljettiin isän ja äidin kanssa rouskuja keräten. Oli sikeroista ja maiteroista. Kummitätini Savonlinnassa on myös samaa sorttia ja hänen kanssaan metsästettiin syksyisin taidelukioaikoina 1981-1983 kantarelleja, lampaankääpiä, orakkaita, ukonhattuja ym. Sienien metsästys on siis lempiharrastuksiani ja jo juhannuksen jälkeen alan katsella maastoja "sillä silmällä".

Viime vuosina ovat tulleet tutuiksi mustatorvisienet ja suppilovahverot - herkkujen herkut. Herkkutatit ovat sienien aatelia. Niitä sain tämän viikon aikaan hyvälaatuisina pannulle tirisemään. Kantarellien osalta tämä kesä on huippukesä. Niitä löytyy sellaisistakin paikoista, josta en ole niitä aiemmin bongannut vaikka monta kertaa on kierretty.

Koiruudet nauttivat sienireissuista - etenkin jos reissu suuntautuu maisemiin, jossa voi juosta irtokoirana. Kolmen koiran tai kahdenkin kanssa on aika hankalaa liikkua metsässä, jos koiruudet ovat narun nokassa. Aika tahtoo mennä siihen, että pitää aina olla selvittämässä jotakin koiraa puun toiselta puolelta. Siitä huolimatta jokaisella metsäreissulla on mukana koira tai useampi.

Koirille olisi ollut tarjolla tänä syksynä sienikurssi Koirakoulu Vihmerän järjestämänä. Sienikoira koulutetaan ensimmäisessä vaiheessa tunnistamaan valitun sienilajin haju ja ilmaisemaan se tietyllä tavalla. Toisessa vaiheessa harjoitellaan sienien etsimistä maasta ja erilaisista maastoista koirien avulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti