perjantai 23. lokakuuta 2015

Teräsmummo

Hippu-mummeli vaan mennä jyrää. Se toipui loppukesän tasapainohäiriöistä lääkekuurin myötä ja meno on taas kuin nuorella tytöllä. Huh huijaa ja hoh hoijaa! Hippeli on jatkuvasti jotain vailla, oikea kerjäläinen. Aina tyrkkimässä ja tönimässä - huomiota suokaa, ruokaa tuokaa! Ja heti!

Hippu on alkanut vähän karsastaa erityisruokavalionaksuja, joita määrättiin viime lääkärireissulla koholla oleviin maksa-arvoihin. Eikö ole mitään muuta! Laita nyt aikakin valkosipuliöljyä! Se on meidän eläintarhan lemppari. Lähes kaikki maistuu, kun sitä ruokaan hieman lisätään. Kissatkin käyvät nuolemassa koirien kipot valkosipuliöljyn jäljiltä.

Ja tekipä mummeli yksi ilta minulle oharitkin. Kierrettiin peltolenkkiä, minä sauvojen kera ja koirat perässä. Ensimmäisen kierroksen jälkeen Hippu oli tapansa mukaan sitä mieltä, että ei tässä saman lenkin kiertämisessä ole mitään järkeä. Onneksi vilkaisin takakäteen ja hallin nurkalta näkyi vain hännän vilahdus, kun mummeli paineli omille teilleen. Ehdin heti perään mutta eipä Hippua näkynyt. Kotvan aikaa piti huudella ja etsiä, kunnes löytyi entisiä jälkiä seuranneena pellon tienoilta. Mutta kun ei voi luottaa, josko metsä olisi kutsunut. Sitten olisi olleet isommat etsinnät edessä. Huoh!


perjantai 2. lokakuuta 2015

Syksyn tuhinoita

Kovin on vähälle jäänyt blogikirjoittelu, kun on geokätköily pitänyt emäntää otteessaan. Omien kätköjen tai kätkösarjojen tekeminen on ollut päällimäisenä, joten hommaa on riittänyt. Onneksi se on pitkälti myös tuota maastossa liikkumista, joten syksyisiä ruskamaisemia on saanut ihailla urakalla.

Syksyn harrastekurssit koiruuksien kanssa alkoivat taas. Eilen aloitettiin Muusan kanssa Nosework I ja Moona jatkaa NoseWork kakkosen parissa muutaman viikon päästä. Doboilu alkaa myös lokakuun aikana. On mielenkiintoista nähdä aran Muusan osalta, miten se ottaa lajin omakseen. Eiliset makupalatreenit sujuivat hyvin ja Musse tykkäsi hakea makupaloja laatikoista ja niiden takaa. Kovin oli virtaviivaista sen touhuaminen, ei mitään turhia liikkeitä - tyypillinen lappalaiskoira hommissa.

Koiruudet ovat pitäneet melkoisia hajutreenejä pihamaalla ihan itsekseen. Siitä tietää, että nyt on joku hiirtä tai kissaa isompi eläin hiippaillut koiruuksien reviirillä. Onhan tässä nähtykin mm. metsäpeuroja, kettuja ja supikoiria. Näiden jäljillä tehdään tosi tiiviistä nuuskuttelua ja koiria ei meinaa saada hajujen perästä pois.

Immeiset hakevat kaupunkireissuiltaan ostosparatiiseja, koiruudet hajuparatiiseja. Tänään käytiin Linnunlahden koulutuskentällä. Belgi Tiku treenasi BH-koetta varten ja Moona toimi häiriökoirana. Kovasti Moona oli sitä mieltä, että mitäs treeniä tehtäisiin, vaikka ei ole ikinä ko. koulutuskentällä käynyt.

Here is my nose, where is the work?