Syksyn tuhinoita

Kovin on vähälle jäänyt blogikirjoittelu, kun on geokätköily pitänyt emäntää otteessaan. Omien kätköjen tai kätkösarjojen tekeminen on ollut päällimäisenä, joten hommaa on riittänyt. Onneksi se on pitkälti myös tuota maastossa liikkumista, joten syksyisiä ruskamaisemia on saanut ihailla urakalla.

Syksyn harrastekurssit koiruuksien kanssa alkoivat taas. Eilen aloitettiin Muusan kanssa Nosework I ja Moona jatkaa NoseWork kakkosen parissa muutaman viikon päästä. Doboilu alkaa myös lokakuun aikana. On mielenkiintoista nähdä aran Muusan osalta, miten se ottaa lajin omakseen. Eiliset makupalatreenit sujuivat hyvin ja Musse tykkäsi hakea makupaloja laatikoista ja niiden takaa. Kovin oli virtaviivaista sen touhuaminen, ei mitään turhia liikkeitä - tyypillinen lappalaiskoira hommissa.

Koiruudet ovat pitäneet melkoisia hajutreenejä pihamaalla ihan itsekseen. Siitä tietää, että nyt on joku hiirtä tai kissaa isompi eläin hiippaillut koiruuksien reviirillä. Onhan tässä nähtykin mm. metsäpeuroja, kettuja ja supikoiria. Näiden jäljillä tehdään tosi tiiviistä nuuskuttelua ja koiria ei meinaa saada hajujen perästä pois.

Immeiset hakevat kaupunkireissuiltaan ostosparatiiseja, koiruudet hajuparatiiseja. Tänään käytiin Linnunlahden koulutuskentällä. Belgi Tiku treenasi BH-koetta varten ja Moona toimi häiriökoirana. Kovasti Moona oli sitä mieltä, että mitäs treeniä tehtäisiin, vaikka ei ole ikinä ko. koulutuskentällä käynyt.

Here is my nose, where is the work?