Tylsää elämää

Ennen joulua isäntä teki havainnon pihapiirin tienoilta isoista tassun jäljistä. Seuraavana päivänä kuultiin, että Uurossa on tehty susihavainto.

Se tarkoitti Moonan osalta sitä, että koiruus on jätetty suosiolla sisätiloihin työpäivän ajaksi. Sitä on nyt kestänyt lähes kolme kuukautta ja se tarkoittaa sitä, että koiruus on into piukassa, kun tullaan kotiin. Päivän paras hetki - niin koiruuden kun immeisien osalta.

Sitä ei tiedetä, mitä päiväaikaan sisällä puuhaillaan - on kuitenkin kolme kattia menoa tahdittamassa. Voi olla, että ihan rauhallisesti makaillaan mutta muutamana päivänä ovat erinäiset kipot ja kupit olleet nurin, kun on kotiin saavuttu. Lieneekö "kissapolliisi" ollut taas asialla?


Kissapolliisin päivän toiseksi paras hetki lienee päivän luu...

Koiruudet geokätköillä

Geokätköily on tällä hetkellä harrastuksista ykkössijalla. Lähes joka päivä tulee katsottua, onko uusia kätköjä ilmestynyt lähimaisemiin - saatikka mysteerikätköjä ratkottavaksi. Kätköjen koira-attribuutti kiinnostaa ja etenkin se, että olisiko sopivia kierroksia tiedossa.

Kätköilyn myötä löytyy ns. traileja, jotka ovat pidempiä autolla kierrettäviä tai lyhyempiä/pidempiä jalkaisin mentäviä reittejä. Paikalliset jalkaisin tallattavat on valikoitu geokoiruuksien kanssa kierrettäviksi ja porokoira Jehki on ollut Moonan kanssa hyvä parivaljakko näillä retkillä. Koiruuksilla ei tule keskenään minkäänlaista marmatusta vaan kylki kyljessä mennään pitkin metsäpolkuja. Jehki saa keskittyä tekemään susihavaintoja matkan varrelta.

Kätköjen kohdalla Moona tulee kirsu tötteröllä katsomaan, mitä se emäntä sieltä kuusesta tai kiven alta tonkii. Lähes poikkeuksetta se on vieressä, kun omaa nimimerkkiä lokiin kirjaa eli löytö myös koiruudelle. Harmi vaan, kun lokivihkot ovat pääsääntöisesti niin pieniä, ettei koiran tassu mahdu siihen löytöä lokkaamaan.

Onpa joskus käynyt niin, että kun mennään tiettyä trailia pitkin eteenpäin, koiruudet ovat löytäneet kätkölle poikkeavat polut ja suuntimalaitteita ei juuri tarvita :D