Jouluntoivotus!

Hipun joulutuumailuja: ”Joo, on tää joulu ihan hyvä juttu. Emäntä on pitkän tovin kotona ja saa köllötellä kainalossa. Joulusiivouksista en perusta pätkääkään, kun se hiivatin muri-muri vaanii jatkuvasti meikäkoiran persvilloja.”

Muusan jouluriemua: ”Hip hei, nyt oon päässyt luistelemaan neljällä tassulla, kun pihalla on peilikirkas jää. Meikätytöltä onnistuu piruetit vauhdissakin ja neljän käpälän vaakaliuku on miun bravuuri.”

Moonan joulujuonia: ”Kissapolliisin täytyy olla tarkkana joulunakin kattien meno-paluuliikennettä valvoessa. Sen verran meikässä on myös tontun virkaa, että jos katit tekevät tepposiaan, käyn heti emännälle kielimässä. Jospa vain kattien joulupaketit napsahtaisivat meikäläisen kirsun eteen, heh, heh.”

Kirje joulupukille

Hippu
Meikätyttö toivoo joulupukilta lahjaksi emännän sylin. Siinä kun voisi viettää kaiken aikansa niin hyvä olisi. Sitten puruluu ois myös ihan mukava. Ja toinenkin luu. Ja kolmas...

Muusa
Toisitko rakas joulupukki miulle lisää tanssitreenejä ja lenkkejä? Sitten mie haluaisin sellainen rauhallisen lekottelupesän, jossa ei kissat eikä koirakamut hypi. Peace, please!

Moona
Miepä halluun koko maailman - se on ihan ehdottomasti saatava! Jos se ei käy, sitten ruokakuppi pullolleen 24 h! Jos siitäkin täytyy tinkiä, sitten luita 10 kpl/tunti! Voin mie vähän joustaakin, emännän kainalo kelpaa, kunhan edes puolet edellä mainituista täytetään. Ehdoton vaatimus!

Dancing on Ice

Viime viikon pakkasesta nollaan vaihtuneet kelit toivat haasteita myös koirakolmikolle. Kun pihapiirissä päästellään täyttä laukkaa, eivät käpälät aina pidä. Tänään sain seurata tätä extreme-urheilua, jota en itse halua kokeilla. Moona ja Muusa painoivat vauhdikkaasti irtokoirana ja välillä mentiin perskarvoilla, kun tossukkeet eivät pitäneet peilijäällä. On se kummallista, ettei noille viipottajille satu isompia venähdyksiä tms. Neljän käpälän vahvuudella on varmaan toisenlaista kuin kahdella jalalla.

Geokoira Moona sai viime viikonloppuna rämpiä belgi Tikun ja emäntien kanssa pitkin Rahkeenvaaran maisemia. Niin hulluja ovat nämä emännät, että lähtevät geokätköjä hakemaan lumihangessa kahlaamalla pidemmänkin taipaleen päästä :D No, koirathan nauttivat siitä täysin rinnoin. Ja eipä ollut itselläkään hullumpi olo, kun kotona hyvää liikuntaa ja raitista ilmaa kunnolla saaneena reissua muisteli.

 

Geokoirakumppanukset viime talven riehassa. Nyt tuo musta kumppani
Tiku on puolta suurempi eikä Monni yllä enää sen korvissa roikkumaan.

Talvi tulee - ikävää mutta totta II

Tänään paukkui pakkanen sellaisissa rajoissa, että päätettiin jättää koiruudet sisään työpäivän ajaksi. Moonan osalta ajatukset olivat kaksijakoiset. Onko Monni-neiti viisastunut vuodessa vai vieläkö saadaan repoja aikaan sisälle jäädessä?

Sisälläoloaika ei ollut kuitenkaan työpäivän pituinen, kun isäntä kävi ruokatunnilla päästämässä koiruudet häkkiin. Keli oli jo lauhtunut huomattavasti. Hyvin oli Moona kestänyt puolen päivän sisälläolon ja muuta ei oltu saatu aikaan kuin yksi leipäpussi lattialle, eikä sitäkään syöty.

Tosin leipäpussin osalta voi olla kateillakin kyntensä pelissä. Niillä tuntuu olevan joskus meidän poissa ollessa sellainen survival-meininki kivikauden tapaan vaikka justiinsa lähtiessä olisivat saaneet kupunsa ruokaa täyteen. Kaikki pöydillä oleva ruokatavara täytyy vetää lattialle ja repostella auki, oli sitten kyseessä kurkku tai pulla/leipäpaketti. Kyllä rosvottu ruokaa maistuu sitten hyvälle - menepä tarjoamaan vastaavia ruokakupille - EVVK.

Jospa Moona olisi kuitenkin vuodessa viisastunut ja höpöilyhommat unohdettu. Jos se yhtään tulee mummoonsa ja mammaansa, näin voisi todeta mutta toinen kerta toden sanoo.

 

Talven laumariehaa

Talvi tulee - uskomatonta mutta totta!

Lunta rakastavat koiruudet ovat odottaneet oikeaa talven tuloa hartaasti. Heti kun tulee lunta reviirille, alkaa kylpeminen ja hankeen sukeltaminen. Lapinkoirien oma "uimakausi" on avattu! Mutta kun meikäkoirien "meri" on vähän väliä sulanut, missä sitten kylvetään? Emännän mielestä ei ainakaan kurassa ja rapakossa, please.

Koiraharrastuksiin lumen tulolla on vaikutuksia. Keskiviikon kenttätreeneissä keskitytään perustottelevaisuuteen ja tokoiluun eli treeniä sellaisissa lajeissa, jotka talvinen kenttä mahdollistaa. Keskiviikkona treenattiin tokoa ja se tuli Monnille & emännälle tarpeeseen.

Olisin ollut mielissään sulasta maasta vieläkin. Olkoon vaan pimeää, mutta maastossa olisi helpompaa kulkea ilman lumia - mielessä uusi rakas harrastus geokätköily. Sitä voi harrastaa myös pimeässä otsalampun kera mutta kaikkea ei voi etsiä lumen aikaan.

 

Katsekontakti Moonan kanssa pelaa - JEP