Onni ja autuus tulee meikäkoiran kohdalle aina, kun pääsen emännän kainaloon rapsutettavaksi. Vieraat hyödynnetään myös rapsuttelun osalta. Paras keikkani oli, kun emännän serkkupoika oli vaimonsa kanssa kyläilemässä. Toinen rapsutteli puoli tuntia ja sitten toisen luo, jolta lohkesi seuraava puolituntinen. Tätä jatkettiin kolmen tunnin ajan vaikka emäntä yritti minnuu välillä häätää. Aina vaan se rapsutuskäsi jostain löytyi seurustelun lomassa.
Meikäkoira meinaa revetä onnesta, kun pääsen mukaan keskiviikkoisin koulutuskentälle tai lauantaina metsätreeneihin. Mie oon aivan partiolainen - aina valmis joka lähtöön enkä meinaa aluksi kestää turkissani. Meikäläisen esiintymisvietti on sen verran kova, että heti pitää päästä areenalle. Mitä enemmän yleisöä, sen parempi. Agilityaikoina meikä teki aina puomilla paraatin eli pyssäytin homman keskelle puomia, että kaikki varmasti huomasivat meikän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti