lauantai 31. maaliskuuta 2012

Pusumaakari

Että osaa pieni koiruus olla niin ihana. Vai onko ihanuutta se, kun nappula tulee karvaisen kuononsa kanssa ja nuolaisee naamaa. Neljän aikaan aamyöstä?

Moonan pusuttelu alkaa heti aamusta. Se kapuaa ensin päälleni, painava koiruus. Etukäpälät nostetaan rinnan päälle ja olo on kuin maailmanvalloittajalla. Sen jälkeen on hyvä hyökätä pussailemaan naamaa, kun emäntä on litistetty alle. Karvainen herätyskello!

Pusuja jaetaan pitkin päivää, aina kun tilaisuus koittaa. Thanks!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti