sunnuntai 23. elokuuta 2015

Jaksaa aksaa...vai jaksaako?

Koiraharrastusten kannalta iski hitonmoiset harrastuskelit elokuun osalta, etenkin lappalaiskoirien. Helteiden takia agilitykentällä on veto poissa ja agin oheen onkin keksitty sijaistoimintaa. Rataa käydään tekemässä soveltuvin osin ja kentän hallissa on tehty muutamia Nose Work -treenejä.

Samoin Tokoagi 4 -kurssilla pitää tarkasti harkita, mitä tehdään. Tällä kurssilla meille riittääkin haasteita, kun on edessä useita sellaisia suorituksia, jotka eivät ole Moonan bravuureja. Yksi sellainen on edelleen eteenpäin meno siten, että ohjaaja jää taakse. Tämän luulisi olevan agilitya harrastaneelle koiralle helppo nakki mutta sitä se ei tosiaan ole. Koiruus kyseenalaistaa jälkeen kerran, että miksi tuonne esteen taakse pitäisi mennä, mitä hyötyä siitä on. Huoh!

Toinen kynnyskysymys meille on esineen poimiminen suuhun ja sen luovuttaminen joko immeiselle tai koriin. Koiruudella ei mitään halua eikä yritystä tai kokeilua - boring - paitsi nämä omassa pihapiirissä tapahtuvat esineen kannot. Josko siitä voisi ideoida jotain. HUOH!

Myös etuosan kumarrus on Monnille haaste, kun maahanmeno on se mieleinen. Sitä se tarjoaa koko ajan. Ehkäpä menneellä viikolla sain ideaa siihen, miten tätä voisi treenata. Ihan vahingossa lensi makupala tuolin alle ja siinähän tuo niiaus tuli tyylipuhtaasti tehtyä.

Geokoira Muusa Höyskärillä Jouhtenisen kätköillä 22.8.15



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti