Moona kehässä - Enon näyttely

Tänään vein Moonan "tuomiolle" Enon näyttelyyn. Keli on surkea ulkokehiä ajatellen eikä käynyt kateeksi tuomareita, jotka jaksoivat sateessa ja tuulessa tehdä omaa työtään. Lappalaisten kehä siirtyi kelin vuoksi sisälle, kun muut olivat ehtineet aikataulun reilun myöhästymisen takia alta pois.

Ei ollut tänään meidän päivä - ei tulosten eikä kehäesiintymisen osalta. Kehässä alkoi painaa väsymys reilun tunnin odottelusta ja miestuomari jänskätti Moonaa. Sitten vielä karmea mittatikku tuli mukaan kuvioihin ja homma oli sillä sipuli. Moona ei ole sinut mittatikun kanssa, kun sitä ei ole treenattu. Agihallilla se kerran mitattiin, eikä se oikein ollut mieleen. Mie kuitenkin päätin, että Monni mitataan. Otin sen jalkojen väliin ja takapäästä reilun otteen meikän nenä kohti koiran persnappia ja sehän mitattiin. Tosin olimme olleet koominen näky kentän laidalta katsoville ja joillakin oli ollut tosi hauskaa.

Moonan tuomio tänään oli keltainen eli hyvä seuraavasti: "Domino. Keskikokoa hieman kookkaampi, mittasuhteiltaan hieman pitkä, oikeanlinjainen pää. Pyöreät silmät, puoliksi lihanvärinen kirsu, selkä saisi olla tiiviimpi. Luisu lantio. Hyvät kulmaukset, turkki ei parhaimmillaan. Pitää tänään häntäänsä kovin takana. Hieman aristeleva luonne."

Joo, ei tänään Monnin häntä hupattanut. Muistelin vuoden takaista Ilomantsin näyttelyä, jossa Moona sai EH:n. Ulkona 20 asteen pakkasessa sujui kehä paljon paremmin ja häntä tötteröllä mentiin.

 

Miullako muka lihanvärinen kirsu!