Etätyössä luupalkalla

Moona ilmaisee monesti asioita kuononsa avulla, koska onhan sen töpseli siihen korkeasti koulutettu. Tokoagissa kuono oli tärkeä työväline erilaisten ilmaisujen suhteen. Eihän sitä muuten ylioppilaaksi pääsisikään 😊

Tiivistä morsetusta harrastetaan reittä vasten joskus etätyöpäivinä, kun koiruus kaipaa huomiota. Töks, töks, töks, miekoira olen mukana myös, etkö nyt hoksaa.

Tökkivä kuono on hyvä myös kissapolliisihommissa. Siinä Monni on joutunut nyt kunnostautumaan, kun kissaliikenne on mökissä melkoinen kevään myötä. Tietää siis töitä kissapolliisille.

 

Jouluna 2020

 Joulun aika on ollut aiemmin koiruuksien osalta sellainen, että immeiset ovat olleet kotosalla parin viikon verran. Niin ollaan nytkin mutta tiiviin etätyöskentelyn myötä kotona on oltu muutenkin.

Etätyökaverini Moona on sitä mieltä, että jos tulee oltua puoli päivää jossain muualla, olet ollut tosi pitkään poissa. Sellaisen höpötyksen se järjestää, kun tulee kotiin. No, onhan se mukavaa olla tervetullut 😜

Kinkku paistui aaton vastaisena yönä leivinuunissa ja koiruus on ollut täpinöissään koko aattopäivän kinkun käsittelyjen aikana. Jos vähänkin kinkkuvatia liikauttaa, on Monni oitis vahtimassa, mitä kinkulle kuuluu.

Amerikkalainen pukki toivottaisi hyvää joulua hou-hou-hou mutta Moonan jouluterveiset hau-hau-hau > Hyvvee jouluu ja luita itse kullekin säädylle!

 

Joulu tulla jollottaa

Tänään tuli ostettua ensimmäisiä "paketteja" koiruudelle ja samalla kaverin koiruuksille. Moona seurasi silmä tarkkana, minne ne piilotettiin. Saa sitten jouluaattona hyppiä tasajalkaa tietyn kaapin edessä.

Jouluvalot vilkkuu myös koiruuden kaulassa. Yksi huomiopanta ostettiin peltolenkkejä varten Mustista ja Mirristä mutta pieleen meni sen osalta lyhentäminen. Jäi vaan pieni vilkkuvalo jäljelle ja sepä ei juuri näy paksuturkkisen koiruuden kaulassa. 

Perjantaina tehtiin toinen osto huomiopannan osalta Puuilosta. Paljon parempi versio ja justiinsa passeli kooltaan. Lisäksi hinnan puolesta puolta halvempi.

Näinä pimeinä aikoina näkyminen kannattaa! 

    Moona ja Jehki Patvinsuolla 13.12.2020

Töks-töks

Moona ilmaisee monia asioita kuononsa avulla, sillä onhan sen kuono siihen korkeasti koulutettu. Tokoagissa kuono oli tärkeä työväline erilaisten ilmaisujen suhteen. Eihän sitä muuten ylioppilaaksi pääsisikään 😀

Etätyöpäivänä koiruus oikein odottaa, että päästään yläkerran toimistoon. Koiran työ on järsiä luuta, kun emäntä aloittaa hommat tietsikalla. Jos luu ei heti napsahda naamariin, on reisiparka kovilla, kun Monni leimaa siihen omaa kellokorttiaan.

Moonan kuono toimii välillä myös herätyskellona. Kukonlaulun aikaan koiruus kapuaa sänkyyn ja alkaa tönimään. Pissille pitäisi päästä, haloo herätkää! Onneksi tätä ei tapahdu joka aamu.

Kissapolliisi käyttää kuonoaan myös järjestyshäiriöiden sattuessa. Tosin silloin on vaara saada kuonoonsa mutta onneksi harvemmin.

Etätyössä

Omassa työssä etätyön mahdollisuus on jatkunut koronan johdosta. Useampi päivä viikosta tulee tehtyä hommia yläkerran kotitoimistossa karvaisen työkaverin kera. Onneksi Monni ei osallistu Teams-kokouksiin niin kuin erään työkaverin kissa.

Moona seuraa tarkasti aamutoimia, mikä on päivän meinkinki. Jos ei aamusta aleta vaihtamaan vaatteita työpäivää varten, koiruus painaa vintin ylärapulle odottamaan, milloin "toimiston" ovi aukeaa. Se tietää Monnille päivän ensimmäistä luuta.

Moona on jo tottunut tähän käytäntöön, joten tunnin kauppareissu etätyöpäivän aikaan saa sellaisen tervetulomeiningin, että oksat pois. Monnin mielestä on oltu poissa koko päivä 😀

Tupsukki

Asuuko koiruudessa sisäinen lehmä? Ainakin se vetää heinää välillä sellaisella ruokahalulla, että voisipa olla. Nam, koiran omaa salaattia.

Meidän Tupsukki on kunnostautunut kevään-kesän-syksyn osalta myös karvan tupsutuksessa. Voi luoja, miten pitkään se voi lappalaiselle kestää. Kohta viidettä kuukautta on tupsutettu - ei auta vaikka kuin harjaa ja mökkiä imuroi. Karvapalleroita riittää vaanimassa joka nurkassa.

Nyt ollaan jo lokakuussa ja vieläkin irtoaa. Tosin paljosta ei ole enää kiinni, että kevään talviturkki on vaihdettu kesäturkin kautta taas uuteen talviturkkiin.

Onko tuo joku makkara?

Moona kippeenä

Moonan juoksut ja valeraskaudet ovat olleet todella epämääräisiä sen elämän aikana. Viime viikkoina Monni alkoi lupsuttamaan alapäätään melkoisesti. Sitten koiruus muuttui päivässä apaattiseksi, eikä eväs maistunut ruokapersolle koiralle. Jotain oli siis pielessä ja oma epäilys oli kohtutulehdus.

Varasimme ajan eläinlääkärille ja lääkäri oli oireiden kuvauksen mukaan sitä mieltä, että vaikuttaa juurikin kohtutulehdukselta. Kivuttomalla oltiin varauduttu jo ennakkoon leikkausoperaation ja sellainen Moonan osalta tehtiin maanantaina 14.9.

Kotiin palattiin heräämisvaiheiden jälkeen pujopuku päällä ja sen kanssa mentiin pari viikkoa haavan parantumisen osalta. Lisäksi vahva lääkekuuri antibioottien ja tulehduskipulääkityksen kera.

Koska koiruudella ei ruoka maistunut leikkauksen jälkeen, oli edessä ns. voisota lääkkeiden osalta. Tabut jouduttiin syöttämään koiruudelle pakolla voissa tai margariinissa kuorrutettuna eli melko rasvaista porukkaa oli meillä syöttöoperaation jälkeen :D Tämä on toiminut aiemmin ja toimi nytkin vaikka Moona pistikin vastaan kaikin voimin. Lopulta alkoi ruokakin maistua ja lihapullan koppaustemppu tepsi hyvin. Viimeiset pillerit syötiin omasta ruokakupista lihapullaan upotettuna.

Eilen päästiin pujopuvusta eroon ja nyt vietetään taas normielämää. Monni painaa joka paikkaan juoksujalkaa ja kissatkin saavat välillä kyytiä :D