Moona on tietenkin Egotassu. Ainakin tällä hetkellä siltä tuntuu löytyvän egoa enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Monnille on nyt iskenyt päälle isotteluvaihe ja viime sunnuntain agitreeneissä se "hymyili" turhan leveän amerikanhymyn yhdelle koiratoverille. Se oli vaan sellainen irvistys istualtaan ja jäi siihen. Keskiviikon treeneissä Monni kävi pariin otteeseen hurmailemassa amerikan irvihymyllään yhtä mustaa noutajakoiraa, joka oli uusi tuttavuus mutta ei onneksi rähinää saatu aikaan. Pitää nyt olla tarkkana, onko sille tulossa juoksut.
Hippu on sitten Emotassu, kun se on koko lauman kingi ja pitää Monnille painiseuraa, kun Moona sitä kaipaa. Emotassu ärräilee ja murrailee nappulan kanssa mennen tullen ja eipä taida pahemmin pennut natinat pattiin ottaa.
Musselle sopii hyvin Elotassu, kun se on niin liikkuvainen. Muusan osalta ei ole tarvinnut juuri paino-ongelmia miettiä, kun se tanssii aina irtiollessaan ja myös narun nokassa. Käpälät steppaa ja koira pyörii kuin väkkärä. Se ottaa liikunnan ilon irti jopa istuessaan.
Jouduin laittamaan Hipun ja Muusan keskiviikon treeneissä kenttärakennukseen, kun alkoivat paahtaa porukoiden ilmaantuessa kentälle. Treenit pidettiin agilityn merkeissä ja kenttärakennuksesta kuului yksittäisiä voksahduksia treenien edetessä. Molemmat pääsivät omalla vuorollaan tekemään ratoja. Hippu oli aivan tohkeissaan kun se pääsi omalle vuorolleen. Aika salamana rata tehtiin ja emännältä pääsi iso huokaus, voi kun tämä koira olisi 5-6 vuotta nuorempi.
Emotassu Hippu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti