Rakkaalla nappulalla on monta nimeä

Tykkään sanoilla leikkimisestä ja niinpä koiruudetkin saavat helposti uusia lempinimiä. Moonaa kutsuttiin ihan pienenä Marsuksi, kun se oli vaaleana nökönokkapentuna niin marsun näköinen. Moona vääntyi arkikäytössä helposti myös Monsuksi. Pentuvaiheessa immeisten puhekielessä Moona on ollut myös Natusan tai Natu ja pahimmassa tuholaisiässä sen nimeksi sopi hyvin Monsteri. Muusa kutsutaan joskus Muuksi, joten Moonasta tulee välillä pelkkä Moo.

Vaaleaa pentua isoine korvineen kutsuttiin kevättalvella hellittelynimellä Pupu, kun se pellolla loikkiessaan melkein sulautui rusakkojen ja jänisten joukkoon. Neitokaiselle löytyy nimiä myös ruokapuolelta. Vaalean värin vuoksi jututan Moonaa Vehnänen-nimellä, vaikka en sitä koskaan sillä nimellä kutsu. Tämä pieni Vehnänen on tosin melkoinen Pulla, on sen verran hiivaa ollut taikinassa - on tyttö hieman pullakassa kunnossa. Joku aika sitten Moona pisteli naamaansa kauppakassiin unohtuneen kokonaisen makkarapaketin. Siitä sitten nimi Hullun tuhti - makkarapaketin mukaan.

Viimeisin lempinimivillitys on Monni, koska tämä ihana nappula on minun onni - siis Onni-Monni.