Moonan moonikset

Moonalla alkoi tällä viikolla juoksu. Keskiviikkona mentiin treenaamaan näyttelyjuttuja kentälle. Heti alkuvaiheessa huomasin, että lumeen tulee joltakin koiralta punaisia jälkiä. Ekana tutkittiin koiruuksien tassuja, onko joku loukannut itsensä ja sitten huomio, että Moonan turapyllystä sitä punaista tulee. Kiireesti koiruus kotiin ja toinen tilalle. Aika monta sulhoa oli kentällä mutta kukaan ei tainnut ihan syttyä tästä proestrus-alkuvaiheesta.

Turapylly tulee siitä, että Monnilla on mahtavat karvapöksyt hännän alla. Vai pitäisikö narttukoiran osalta puhua hameesta? Ei, kyllä ne ovat Moonan osalta pöksyt, oikein ratsastuspöksyt, koska ratsastusta se mieluusti harrastaa jokaisen koirakaverin kanssa sukupuoleen katsomatta.

Kotona ei ollut merkin merkkiä missään, vaikka Monni välillä asuu sängyssä. Ei lattioiltakaan löytynyt tippajälkiä, joista yleensä teemme havainnot juoksun alkamisesta. Tosin turapyllyllä tipat ovat mahdollisesti jääneet karvoihin piiloon ja se on ehtinyt ne nuolla. Eilen oli tippoja jo havaittavissa lattiapinnoissa ja muuallakin.

Meidän "susilaumassa" Hippu on pitänyt johtajanaaraan tavoin huolen, että hommat hoidetaan. Muusan kiimat ovat olleet epäsäännöllisiä, eikä niitä ole edes havaittu joka vuosi. Moonalla näkyy rytmi säilyvän eikä siitä tule lauman kakkosta.

Narttukoiran kiima jaetaan esikiimaan (proestrus), kiimaan (estrus), jälkikiimaan (metestrus) sekä kiimattomaan (anestrus) aikaan. Esikiimaan (9 vrk) kuuluu ulkosynnyttimien turvotus ja verinen vuoto emättimestä. Vuoto vaalenee varsinaista kiimaa lähestyttäessä. Vain varsinaisen kiiman (9 vrk) aikana narttu antaa uroksen astua.

Monni lähettää terviisiä poijjille, nyt ei ihan heti nähdä mutta kohtapuoliin...