Omalla rinnepihalla on koetuksella niin immeisen kuin eläinkavereiden tasapaino. Viiru-kissa lähti eräänä aamuna terhakkaasti pihalle ja pyllähti parin metrin päässä rappusista kyljelleen. Eipä pitäneet kissan omat "nastat". Katti katsoi närkästyneenä minua, istui hetken paikoillaan ja tuli takaisin sisälle. Että oli emäntä tehnyt meikäkissalle tällaisen källin...
Eilen tuli telkkarista paikallisuutisissa eläinlääkärin kertomaa juuri näistä jäisistä keleistä eläinten osalta. Monni luistelee neljässä tossulla ja liukuu välillä takamuksellaan. Pikkuhiljaa on oppinut kiertämään hangen kautta liukasta pihaa, joten ei loukkaantumisia tiedossa lukuunottamatta yhtä nilkutus-aamupäivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti