Joulunhurputusta

Aatonaattona vieraili Hugo-herra joulujuoksuilla. Kun ei peltolenkkiä ollut aurattu, taisi Moonalla ja Hugolla mennä enemmän painin puolelle. Moona jyräsi mutta Hugo oli kuin liukas lätkä ja pelasti itsensä hypyillä ulos tilanteesta. Muusa pyöri mukana mutta halusi enemmän sivusta seurailla naskalien touhuja.

Aattona Moona seurasi taas kerran valppaasti kaikkia tekemisiäni."Mie kyllä tiiän, että tännään on pakettipäivä, joko nyt olis se hetki!!" Jouluherkkujen tuoksut saivat myös kissat hulluuden partaalle. "Jihuu, ne ovat varanneet meille kalaa ja koirien joulupuurokin haisee nenuliin". Hepulikohtauksia oli tiedossa.

Illan hetkillä koiruudet saivat pakettinsa ja ah sitä autuutta, kun sai joululuun järsittäväksi!

On sopivan korkuiset nietokset, kun joulu on Uilossa meillä.
Ja koirilla jouluiset mietokset, on joulua rinnassa heillä.
Me taasen haukumme riemuiten, kun joulupuuroa on meillä!
Ja kaikille joulua toivomme, mi kulkee lenkkipolkujen teillä.