Yösuunnistusta Utrassa

Keskiviikon pentukurssille saavuimme ajoissa ja aikaa jäi pieneen lenkkiin. Otsalamppu päälle ja metsään! Pimeässä olikin mukavaa suunnistella, kun polkuja tuntui menevän sinne ja tänne. Oli kovin "turvallinen" olo pienen Monsu-neidin kanssa, joka oman "otsalamppunsa" kanssa mennä viuhtoi edellä. Osauduimme kuitenkin perille juuri ja juuri kurssihetken alkuun.
                                                                 

Kurssin jälkeen oli taas aikaa puolitoista tuntia tutustua Utraan. Maalaiselämään tottunut Moona oli ihmeissään ison maailman kanssa. Oli autoja, ihmisiä, keppikävelijöitä, valoja ym. ja niitä ällisteltiin silmät pyöreinä. Oivaa opetusta uteliaalle ja joka paikassa suuna päänä olevalle pennulle! We´ll meet again Utra!

Alla olevassa kuvassa ei ole kuitenkaan kyse yösuunnistuksesta vaan viime talven ihania aurinkoisia päiviä.