Moonalla menee lujaa ‒ liiankin lujaa?

Tervetuloa seuraamaan Moonan, Hipun ja Muusan kuulumisia! Pieni neitonen Moona on osoittautunut oikein terhakaksi koiranaluksi. Mitään ei arastella vaan mennään suuna päänä tutkimaan. Etenkin tuo edellä mainittu suuna ikävä kyllä hoituu. Purraan kaikkea mitä eteen sattuu ja samalla immeisiäkin. Tämä pieni blondi on paholainen enkelin vaatteissa :D

Monsku on oppinut jo joitakin hyviä tapoja kaikkien tihutöidensä keskellä. Luoksetulo on sen bravuuri ja se tapahtuu jopa leikkien keskeltä. Ei ole niin tärkeää asiaa menossa ettei Moona tulisi kutsuttaessa emännän luokse, jossa herkkupala odottaa (PAITSI pentukurssilla). Istu-käsky toimii myös. Katsekontakti on upea, en muista isoilla tytöillä sellaista nähneeni.

Moonaa odottelee mahdollisesti agilityura (taas näitä emännän päähänpistoja). Nyt osataan jo kiivetä jyrkähköt portaat yläkertaan sujuvasti. Pienessä putkessakin käytiin mutta sisääntuloaukolla tapahtui kääntyminen takaisin. Hyppyhommat hoituvat sohvalle ja sänkyyn hypätessä, se sujuu enemmän kuin hyvin.