Yksin kotona?

Moona on ollut innoissaan, kun omat immeiset eivät lähdekään joka päivä töihin. Emäntä suuntaa heti aamusta yläkertaan etätöihin ja Monni kipinkapin perästä luuparatiisiin. Isäntäkin kiertää tavallista pidemmän aamulenkin pelloilla ja sehän on koiruudelle mieleen, kun saa nuuskutella kaikki uudet myyränpesät tuoreeltaan.

Pari viikkoa sitten käytiin Höytiäisellä saarikätköjen perässä. Moona paineli porokoira Jehkin kanssa menemään peilikirkkaalla jäällä välillä neljän tossun liukutekniikalla. Yhdessä kohtaa tuli eron hetki muusta porukasta ja selkäni takaa kuului koko ajan vinksutusta, että miksi emäntä hylkäsit nuo muut. Silmä tarkkana Moona seurasi toisen porukan menoa. Lopulta tiet yhtyivät ja riemu oli suuri.

Eilen käytiin Monnin kanssa kätköretkellä Pyhäselän suunnilla. Jäälläkin piipahdettiin pienen käppäilyn verran ja tällä kertaa Moona oli ensin sitä mieltä, että mie en muuten tuu. Hetken rannalla vinksutettuaan se päätti lähteä matkaan. Liekö rannassa oleva parin metrin pituinen soseinen jäänpinta sitä mietityttänyt :D

Pikku-piraija vierailee

Tänään tuli Moonan reviirille vierailemaan pieni musta labbiksen pentu Hilla (10 vkoa). Alkuun tehtiin tuttavuutta varovasti mutta siitä se meno kiihtyi.



Hilla uskaltautui ensin Moonan kanssa kuonotusten muutamien metrien päästä ihmisistä. Tutustumista tehtiin siten, että pieni kierros Moonan kanssa ja sitten isännän/emäntien/oman viltin luokse turvaan ja vauhtia hakemaan. Koko ajan matka laajeni.



Moonan omalla reviirillä ei voi aina tietää, miten asioihin suhtaudutaan. Hyvin meni tämä tapaaminen ja kovasti Moona Hillaa leikkiin haastoi.

Sisätiloihin siirryttäessä meno jatkui ja Hilla vetäisi hurjia hepulikierroksia pitkin huoneita. Lelujen osalta saatiin todeta, että Hillan omistajan tyttäret vinguttivat leluja enemmän kuin koiruudet :D