perjantai 27. helmikuuta 2015

Tiloissa

Keskiviikon treeni-iltaa vietettiin Hipun kanssa tokoagi kakkosen merkeissä. Jakokosken vanhan koulun pieneen saliin kokoontui kuusi koiruutta. Alussa homma meinasi olla ärhäkkää mutta kun itse treenit alkoivat, rauhoittui jokainen koiruus omiin puuhiinsa. Se oli aika uskomatonta, että kuusi koiruutta, urokset ja nartut, eri rodut sekaisin voivat keskittyä tekemiseen sisätilassa!! Wau!

Hippu on kokenut konkari ja olen päässyt sen suhteen helpolla tokoagi kakkosta ajatellen. Sillä on nuo perusasiat hallussa, paikallaanolot, istumiset ym., joten keskityimme pallon vierittämiseen kuonokosketuksella. Hippeli on vanha jalkapalloilija, joten opiskelua riitti. Tuli taas todettua, että vanha koirakin oppii uusia temppuja, jep! Tokoagi kakkosen tenttiin ollaan menossa Hippelin kanssa kahden viikon päästä.



perjantai 13. helmikuuta 2015

Kurssikoiruuksia

Tällä viikolla oli dobokurssin viimeinen kerta ja Moona pääsi mukaan juoksun mentyä ohi. Se jäikin Moonalta tämän kurssin ainoaksi kerraksi. Ensi viikolla aloitamme taas doboilun viiden kerran kurssilla, joten jumppaa on molemmille luvassa.

Hyvin oli Moonalla mielessä ennen joulua tehdyt doboilut ja uutena tulivat puolipallot, joita käytetään kehittämään koiran tasapainoa. Palloja voi käyttää myös ylösalaisin käännettynä, jolloin treeni on haastavampi. Tavoitteena on, että puolipalloja on neljä kappaletta ja koira seisoo kaikkien neljän päällä etu- ja takakäpälineen. Monni pääsi tällä kertaa kahdelle etukäpälineen.

Veteraani Hippu aloitti tokoagi kakkosen. Mummeli oli niin töpinöissään, että tarjosi lämmittelyliikkeenä kokeilemassani lentokoneessa kaikki mahdolliset temppunsa - käpälien ojentelu, haukahdukset, hypähdys kohti kättä, istuminen, maahanmeno jne. Tarkoitus siis on, että ohjaajalla on kädet sivuille ojennettuna t-asennossa (makupalat kämmenissä) ja koira istuu edessä. Koiran tulee ottaa katsekontakti saadakseen makupalan. Aloitus ei mennyt ihan putkeen, mutta kun koiruus rauhoittui, alkoi tekeminen sujua enemmän kuin hyvin. Areenalla vanha mutta viisas.

Keskiviikkona saatiin kylään ihana ja toivottu vieras eli Iita-neiti isäntänsä Eliaksen kanssa. Iita on edelleen yksi väkkärä ja en voi sitä samaistaa omiin koiriini, jotka tekevät kaiken hitaammin ja harkitummin. Iita pyörii joka paikassa kuin rasvattu salama ja ei voi aina tietää, mistä se lähestyy. Peltolenkilläkin luuli sen olevan edessä, kun se tulikin takaa lenkin kiertäneenä.


Iitaa on luultu sheltiksi sen pienen kokonsa ja värityksensä takia.



perjantai 6. helmikuuta 2015

Doboilua V

Oppikoiran dobokurssi ei mennyt ihan putkeen. Muusakin liittyi juoksunarttujen laumaan ja tämän viikon treenikerralla olin koiraton doboilija. Se ei toki tahtia haitannut vaan koko tunti tuli tehokkaasti hyödynnettyä omaan treeniin pallon ja tasapainotyynyn kautta - hiton tehokasta on. Viikon ajan on löytynyt uusia lihaksia tuolta jostain tosi syvältä ja ne kipeytyivät eri tahtiin. Ensi viikon viimeiselle kerralle Monni pääsee mukaan ja sen jälkeen aloitetaankin seuraava dobokurssi Moonan kanssa.

Hieman jäi harmittamaan se, etten päässyt Muusan kanssa yhtä ja puolta kertaa pidemmälle. Olisi kovasti kiinnostanut nähdä, miten arka koira pärjää tämmöisessä lajissa. Ei varmaankaan kyse ole ylettömästä rohkeudesta vaan enemmänkin koiran oman vartalon hallinnasta. Muusa on kuitenkin notkea, tanssiva koiruus, joten sen kanssa olisi voinut mennä hyvinkin.

Veteraani-Hipulla alkaa tulevalla viikolla tokoagi 2. Toivon todella, ettei valeraskaus iske päälle ja  tule jarruksi vaan intoa riittäisi. Valeraskaana koiruus on sellainen "perästä hinattava" ja motivaatio ei ole parhaimmillaan.